Puheenvuoro Espoon valtuustossa ·

Miten Espoo voi palvella yrityksiä ja yrittäjiä?

Susanna Sielo sinisessä bleiserissä kaiteen äärellä.
Susanna Sielo

Olen saanut olla jäsenenä Yritysten ja yrittäjyyden Espoo -ohjelmaryhmässä, ja tässä työssä on käynyt selväksi, missä Espoo onnistuu ja toisaalta alisuoriutuu yritysten toimintakentässä.

Aloitankin puheeni peruskysymyksellä: miten kaupunki voi palvella yrityksiä?

  • Se voi tukea ja neuvoa uusia yrittäjiä.

  • Se voi kaavoittaa ja vapauttaa tilaa yritystoiminnalle.

  • Se voi kasvattaa ja kouluttaa uusia yrittäjiä tai osaajia yrityksiin.

  • Se voi tukea yritysten kasvua julkisilla hankinnoilla.

  • Se voi tunnistaa yrityksille hallaa tekevää sääntelyä tai ylikireää rakennusvalvontaa ja pyrkiä parantamaan sitä.

  • Se voi houkutella yrityksiä Suomesta ja maailmalta panostamalla hyvään maineeseen ja asiakaspalveluun.

  • Se voi madaltaa pk-yrityksen kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Kuinka hyvin näitä asioita mielestänne tehdään?

Ensimmäinen kysymys koskee yrityspalveluja.

Tällä hetkellä Espoossa on palveluja tarjoava BusinessEspoo mutta moni yrittäjä ei tunne sen palveluja. Kysynkin, mitä hyötyä on yrityspalveluista, jos niiden hyöty ei realisoidu käytännössä. Tarvitaan panostuksia palvelujen markkinointiin.

Toinen kysymys liittyy kolmeen T:hen: tiloihin, tontteihin ja toimintaympäristöön.

Tällä hetkellä Espoossa tehdään yleiskaavaa, mutta kuinka hyvin siinä kaavassa ymmärretään tulevaisuuden yritysten ja yrittäjien tarpeita? Samalla kun liiketoiminta muuttuu jatkuvasti, pystyykö kaavoitus ja toisaalta tonttien käyttö mukautumaan, kun tarvitaan uudenlaisia tiloja uusiin toimintamalleihin?

Kolmas kysymys on osaaminen ja tulevaisuuden yrittäjyys.

Tällä hetkellä Espoossa kasvaa paljon nuoria, joista enemmistö ei tule pääsemään korkeakouluun, vaikka haluaisi. Samaan aikaan yritysten tarpeet vaativat koulutettuja ihmisiä – esimerkiksi teknologiateollisuus arvioi tarvitsevansa 140 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana, joista kolmella neljästä tulisi olla korkeakoulututkinto. Lisäksi puolet nuorista sanoo voivansa toimia aikuisena yrittäjinä, ja joka toinen nuori toivoisi lisää opetusta yrittäjyydestä. Tämä pitää Espoossa mahdollistaa laajemmalla yrittäjyyskasvatuksella.

Kaikki nämä kysymykset – palvelut, toimintaympäristö ja osaaminen – näkyvät myös yritysten tämän hetken näkymissä. Tässä kuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset ovat varovaisia investoimaan ja rahoituksen saatavuus on heikentynyt. Espoolaiset yritykset ovat keskimääräistä kasvuhaluisempia, mutta kasvu ei tapahdu itsestään. Tämä korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että myös kaupungin oma toiminta tukee yritysten toimintaa.

Siksi toivon, että yritysten ja yrittäjyyden näkökulmat eivät jää vain meidän ohjelmaryhmän pöydälle, vaan edistämme näitä tavoitteita yhdessä poikkihallinnollisesti.

Susanna Sielo
Espoon kaupunginvaltuutettu

← Takaisin blogiin