Puoluekokousaloite ·

Aloite: Vihreistä Suomen johtava startup- ja kasvuyrityspuolue

Esittää: Susanna Sielo, Olli-Pekka Paasivirta, Anselmi Auramo, Akseli Rouvari, Antti Regelin

Suomi tarvitsee rohkean kasvun politiikkaa. Puoluekokousaloite: Vihreistä Suomen johtava startup- ja kasvuyrityspuolue. Vihreä liikennevalo.
Puoluekokousaloitteen kampanjakuva

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihreät asettaa tavoitteekseen olla Suomen johtava startup- ja kasvuyrityspuolue ja edistää politiikkaa, joka vahvistaa uusien yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Vihreät edistää erityisesti seuraavia toimia:

  1. Edistetään kasvuyritysten optioverotuksen uudistamista.

    Kasvuyritysten työntekijöille myönnettyjä optioita kannattaisi verottaa pääsääntöisesti vasta osakkeiden myyntihetkellä. Tämä parantaa yritysten mahdollisuuksia houkutella ja sitouttaa osaajia sekä tukee kansainvälistä kasvua.

  2. Otetaan käyttöön reinvestointimalli kasvusijoittamiseen.

    Selvitetään malli, jossa listaamattomiin kasvuyrityksiin sijoittamalla saadut myyntivoitot voidaan sijoittaa uudelleen verotehokkaasti. Tällainen reinvestointimalli lisäisi pääoman kiertoa startup-ekosysteemissä, vahvistaisi kotimaista omistajuutta ja lisäisi kasvuyritysten rahoitusta.

  3. Suunnataan julkinen tuki talouden uudistumiseen.

    Vältetään suurten, vakiintuneiden yritysten tukemista (ns. säilyttäviä yritystukia). Sen sijaan investointipaukkuja tulee ohjata pienille, korkean teknologian yrityksille, jotka luovat aitoa talouden uusiutumista ja vahvistavat luovaa tuhoa.

  4. Edistetään naisten yrittäjyyttä ja muutenkin startup-yrittäjien monimuotoisuutta.

    Puretaan esteitä ja lisätään kannustimia, jotta yhä useampi nainen uskaltaisi perustaa kasvuyrityksiä.

  5. Vahvistetaan tutkimuslähtöisten yritysten syntyä.

    Helpotetaan tutkimustulosten kaupallistamista esimerkiksi lisäämällä kaupallistamisrahoitusta ja tukemalla yliopistojen yrittäjyys- ja kiihdyttämötoimintaa.

  6. Nopeutetaan kansainvälisten osaajien maahantuloa.

    Lyhennetään startup- ja asiantuntijaviisumien käsittelyaika kahteen viikkoon ja varmistetaan sujuvat palvelut Suomeen muuttaville osaajille.

  7. Hyödynnetään julkista sektoria kasvun vauhdittajana.

    Hyödynnetään kaupunkeja ja valtiota startupien ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisten hankintojen ja kokeilualustojen kautta.

Perustelut

Suomen talous tarvitsee uusia kestävän kasvun lähteitä turvaamaan hyvinvointivaltion rahoituksen. Startup-yritykset ovat jo nyt keskeinen osa taloutta: ne generoivat Suomessa yli 12,5 miljardin euron liikevaihdon (Tesi, Suomen Startup-yhteisö & Pääomasijoittajat ry 2025).

Nopeasti kasvavat startup- ja teknologiayritykset ovat keskeisiä talouden uudistumisen moottoreita. Sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos että taloustieteilijä Philippe Aghion korostavat, että talouden rakennemuutos perustuu luovaan tuhoon, jossa uudet innovaatiot korvaavat vanhaa liiketoimintaa (Etla 2018; Yle 2026).

Vaikka kasvuyritykset muodostavat vain noin puoli prosenttia suomalaisista yrityksistä, ne luovat lähes kolmanneksen yrityssektorin uusista työpaikoista (Etla 2018). Nämä työpaikat ovat pääosin korkean tuottavuuden asiantuntijatehtäviä.

Startupien merkitys työllistäjänä on kasvanut nopeasti. Suomalaisissa startupeissa työskentelee globaalisti jo lähes 50 000 ihmistä, joista noin 36 000 Suomessa (Yle 2025). Sektori on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja osoittanut resilienssiä myös suhdannevaihteluissa.

Startup-säätiön arvion mukaan startup-sektorin osuus Suomen bruttokansantuotteesta voi nousta noin neljään prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mikä vastaisi vaikutukseltaan Nokiaa sen kulta-aikoina (Startup-säätiö, 100x100). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittävää kasvua uusien yritysten määrässä: Suomeen tulisi syntyä noin sata niin sanottua kentauria eli yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevää kasvuyritystä nykyisen noin 17 sijaan (Helsingin Sanomat 2026).

Startup-ekosysteemi on kuitenkin kohdannut niin sanotun “aluskasvuston kriisin”. Uusia startup-yrityksiä perustetaan Suomessa aiempaa vähemmän: määrä on laskenut vuoden 2020 huipusta (noin 584 yritystä) nykyiseen noin 270 yritykseen vuodessa (Tesi, Suomen Startup-yhteisö & Pääomasijoittajat ry 2025). Ilman riittävää määrää alkuvaiheen yrityksiä ei synny myöskään tulevaisuuden suuria kasvuyrityksiä.

Samaan aikaan Suomella on vahvoja kilpailuetuja. Suomi on noussut startup-rahoituksessa Euroopan kärkeen asukasta kohden mitattuna (Yle 2026). Erityisen vahvaa osaaminen on puolustus- ja kaksikäyttöteknologiassa, jossa suomalaiset startupit keräsivät vuonna 2025 merkittävän osan Pohjoismaiden rahoituksesta (Maria 01 Impact Report 2025).

Startup-ekosysteemin kehitys ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Erityisesti kasvuvaiheen riskirahoituksen saatavuus, kasvuyritysten verotus, kansainvälisten osaajien saatavuus sekä tutkimuslähtöisten yritysten synty vaikuttavat siihen, kuinka helposti uusia yrityksiä syntyy ja kuinka nopeasti ne pystyvät kasvamaan kansainvälisiksi toimijoiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan Suomi alisuoriutuu erityisesti tutkimuslähtöisten yritysten synnyssä, vaikka korkeakouluissa olisi tähän merkittävästi enemmän potentiaalia (HS 2023). Myös Maria 01:n vaikuttavuusraportissa todetaan, että tutkimuksen huippuosaamisen muuttaminen kaupalliseksi menestykseksi on edelleen keskeinen haaste (Maria 01 Impact Report 2025).

Startup-politiikka ei ole vain talouspolitiikkaa. Monet tulevaisuuden ilmasto- ja ympäristöratkaisut syntyvät uusissa teknologiayrityksissä. Energiateknologia, kiertotalous, vihreä siirtymä ja tekoäly ovat aloja, joilla startup-yritykset kehittävät ratkaisuja, jotka vauhdittavat sekä talouskasvua että kestävyyssiirtymää.

Vihreillä on luonteva mahdollisuus yhdistää kestävä talouspolitiikka, teknologinen kehitys ja yrittäjyys. Ottamalla vahvan roolin startup- ja kasvuyrityspolitiikassa Vihreät voivat edistää talouden uudistumista, uusien työpaikkojen syntyä ja kestävän kehityksen ratkaisuja.

Lähdeluettelo

  • Tesi, Suomen Startup-yhteisö & Pääomasijoittajat ry:

    Startup Study (2025)

  • Maria 01:

    Impact Report (2025)

  • Startup-säätiö:

    100x100 targets for the Finnish Startup Ecosystem (2026)

  • Helsingin Sanomat / HS Visio:

    “Suomi tarvitsee sata kentauria” (2026)

    “Ilo irti taantumasta” (2023)

    “Kasvuyritykset voivat nostaa Suomen kuopasta” (2026)

  • Yleisradio:

    “Startupien merkitys Suomen taloudelle on kasvanut valtavasti” (2025)

    “Suomi nousi startup-rahoituksessa Euroopan kärkeen” (2026)

    “Talousnobelistilla on yllättävä viesti…” (2026)

  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitos:

    Startupit kansantaloudessa (2018)

  • Helsinki Startup Report:

    (2026)

← Takaisin blogiin