Kuntavaalipolitiikkani Espoossa

Espoo – kestävän kasvun ja elinvoiman kaupunki

“Haluan tehdä Espoosta entistä elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman kaupungin, jossa yritykset voivat kasvaa, innovaatiot muuttuvat todeksi ja ihmisillä on innostavaa tehdä töitä. Vastuullinen ja uusintava talous ei ole vain ympäristöteko, vaan se on edellytys pitkäaikaiselle menestykselle.”

Paras paikka yrityksille kasvaa ja menestyä

Espoon on oltava houkutteleva paikka yrityksille – erityisesti vihreän teknologian ja uusintavan talouden edelläkävijöille. Tämä tarkoittaa investointikannustimia, byrokratian vähentämistä, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhteistyön vahvistamista sekä kaupungin roolin kehittämistä kestävän liiketoiminnan innovaatioiden kokeilualustana.

Ympäristön ja luonnon hyvinvointi on koko yhteiskuntamme elinehto – ja samalla edellytys kestävälle taloudelle. Talouskasvun ja työpaikkojen ei tarvitse olla ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Päinvastoin: vihreä siirtymä, uusintava talous ja kiertotalous tarjoavat väyliä, joilla voidaan samanaikaisesti luoda kasvua, lisätä työllisyyttä ja hillitä ilmastonmuutosta sekä luontokatoa.

Markkinatalouden ratkaisuilla voidaan vauhdittaa tätä talouden uudistumista, kunhan pelisäännöt ovat reilut ja vastuulliset. Yrityksillä on aito motivaatio hyödyntää siirtymän tarjoamia mahdollisuuksia, kun toimintaympäristö on vakaa ja päätöksenteko pitkäjänteistä.

Osaaminen ja startup-sektori Espoon vahvuutena

Talouden ja osaamisen vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Espoon on huolehdittava siitä, että työperäisten osaajien maahanmuutto on sujuvaa ja että nuorille on koulutus- ja työmahdollisuuksia.

Suomen startup- ja teknologiasektori kasvaa, mutta kotimainen omistajuus on heikkoa. Meidän pitää houkutella kotimaisia sijoittajia tukemaan startupeja, jotta yritykset eivät siirry ulkomaille liian aikaisin. Startupeille ja kasvuyrityksille Espoon on tarjottava konkreettista tukea tuotannon skaalaamiseen ja uusien ratkaisujen markkinoille viemiseen.

Koulutukseen panostaminen on keskiössä – osaavan työvoiman saatavuus alkaa jo koulutuspolitiikasta. Kouluttautumisastetta on nostettava, ja on huolehdittava siitä, että yhä useampi nuori pääsee suorittamaan korkeakoulututkinnon. Opiskelijoiden opiskelurauha on taattava, jotta opinnot eivät keskeydy esimerkiksi toimeentulohuolien, mielenterveyshaasteiden tai epävarman asumisen vuoksi.

Parannetaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä

Työllisyyspalvelujen haasteet osoittavat, että kunnan ja hyvinvointialueen on uudistettava toimintatapansa. Ihmisiä ei saa jättää byrokratian rattaisiin, ja palveluiden on toimittava saumattomasti eri järjestelmien välillä. Kunta- ja hyvinvointipalveluiden on oltava selkeitä, johdonmukaisia ja ennakoitavia, jotta ne palvelevat ihmisiä tehokkaasti ja arvostavasti. Otetaan oppia yritysmaailmasta, jossa asiakaskokemusta kehitetään ja mitataan, ja tehdään julkisista palveluista aidosti asiakaslähtöisiä.

Julkinen sektori vauhdittamaan, ei hidastamaan kehitystä

Julkinen sektori ei voi olla talouden jarru, vaan sen on oltava sen mahdollistaja. Espoon hankintapolitiikassa on keskityttävä laatuun ja pitkäaikaisiin hyötyihin halvimman hinnan sijaan. Samalla kaupungin talous on pidettävä kestävällä pohjalla – veronmaksajien rahoja on käytettävä kaupunkilaisia mahdollisimman vaikuttavalla tavalla.

Espoon talouden tasapainottamisessa on varmistettava, että palvelut toimivat sujuvasti ja resurssit kohdennetaan viisaasti. Säästöpaineiden keskellä on kehitettävä toimintaa ja parannettava palveluiden vaikuttavuutta, jotta käytettävissä olevat varat tuottavat asukkaille mahdollisimman paljon hyötyä. Espoon kilpailukykyä ei saa vaarantaa liian korkealla kunnallisverolla – erityisesti työssäkäyvien ja yrittäjien kannustimia on syytä suojella.

Tärkeintä on tehdä pitkäjänteisiä ja kestäviä päätöksiä – taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti – jotka turvaavat Espoon elinvoiman sekä nykyisten että tulevien asukkaiden hyvinvoinnin.

Turvallisuus ei ole enää itsestäänselvyys

“Haluan, että Espoo on kaupunki, jossa jokainen voi elää vapaasti ja turvallisesti – ilman häirintää, väkivaltaa tai syrjintää. Turvallisuus tarkoittaa sekä kriisitilanteisiin varautumista että sitä, että arjessa apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan.”

Turvallisuus vaatii tekoja

Turvallisuuden varmistaminen edellyttää määrätietoista toimintaa ja tiivistä yhteistyötä kaupungin, poliisin, järjestöjen ja asukkaiden kesken. Rikollisuuden torjunta, ennaltaehkäisevä työ ja turvallisuuden kehittäminen sekä fyysisessä että digitaalisessa ympäristössä ovat avainasemassa. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia: kouluissa kiusaamiseen ja syrjäytymiseen on puututtava viipymättä, katujen ja joukkoliikenteen turvallisuutta on parannettava, ja kaupungin digipalveluiden on suojattava asukkaita huijauksilta ja tietoturvariskeiltä.

Espoon on oltava kaupunki, jossa jokainen voi tuntea olonsa turvalliseksi niin arjessa kuin kriisitilanteissa. Tämän varmistamiseksi Espoon on laadittava kattava kokonaisturvallisuuden strategia, joka huomioi sekä päivittäisen turvallisuuden että poikkeustilanteisiin varautumisen.

Väkivalta ei saa normalisoitua

Espoossa on viime aikoina tapahtunut vakavia rikostapauksia, erityisesti alaikäisten tekemiä välikohtauksia ja törkeitä ryöstöjä. Samalla poliisi on raportoinut, että väkivaltarikokset yleisillä paikoilla ovat lisääntyneet, ja uhrit ovat yhä useammin tekijälle tuntemattomia. Usein väkivaltarikoksiin liittyy huumeet ja osattomuuden kokemus. Varhainen puuttuminen vähentää rikoskierrettä ja lisää turvallisuutta kaupungissa. Espoon on vastattava tähän kehitykseen määrätietoisilla toimilla.

Some uhkaa yhteiskuntarauhaa sekä lapsia ja nuoria

Some tarjoaa nykyisin alustan misinformaatiolle, vihapuheelle ja yhteiskunnan polarisoitumiselle, mikä on uhka demokratialle ja yhteiskuntarauhalle. Erityisesti lapsille ja nuorille some on myös valitettavan usein paikka altistua kiusaamiselle ja häirinnälle.

Liikenneturvallisuutta parannettava

Henkilöautojen suuri määrä liikenteessä muodostaa jatkuvan arkisen turvallisuusriskin. Espoossa on panostettava kestävämpiin liikenneratkaisuihin ja joukkoliikenteen houkuttelevuuteen, jotta liikenneturvallisuus paranee. Myös sähköpotkulautojen lisääntyvä käyttö ilman selkeitä sääntöjä on aiheuttanut vakavia onnettomuuksia, erityisesti alaikäisille.

Vahva kuntatalous, turvallisuuden selkäranka

Vahva kuntatalous, joka ennakoi tulevaisuuden tarpeita, on osa turvallisuutta. Toimiva terveydenhuolto on elämän ja kuoleman turvallisuuskysymys. Espoon on varmistettava, että sen palvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja toimivat tehokkaasti, jotta asukkaat voivat tuntea olonsa turvalliseksi.

Ympäristönsuojelu on riskien ennaltaehkäisyä

Näemme jo nyt, kuinka ilmastonmuutos lisää tulvia ja voimistaa hellejaksoja. Ympäristön saastuminen ja huonontunut ilmanlaatu aiheuttavat terveydellisiä riskejä.

Espoo – kaupunki, jossa pääset perille myös ilman omaa autoa

"Haluan rakentaa Espoota, jossa liikkuminen yksinkertaisesti toimii – tehokkaasti, ilman ruuhkia ja mahdollisimman pienillä päästöillä."

Kestävä liikkuminen on vain fiksumpaa

Espoon liikennettä on pitkään kehitetty yksityisautoilun ehdoilla. Espoo ei kuitenkaan ole harvaan asuttua maaseutua, vaan kaupunki – ja siksi meillä on kaikki mahdollisuudet kehittää liikenteestä fiksumpaa.

Tarvitsemme kaupungin, jossa kestävä liikkuminen – kävely, pyöräily ja joukkoliikenne – on yhä useammalle helpoin ja mieluisin vaihtoehto. Kun nämä kulkutavat asetetaan etusijalle, Espoo muuttuu rauhallisemmaksi, terveellisemmäksi ja viihtyisämmäksi – sekä ilmastoystävällisemmäksi.

Täydellinen autottomuus ei ole realistinen tavoite, mutta yksityisautoilua tulisi käyttää harkiten ja vain silloin, kun se on välttämätöntä. Silloin paras vaihtoehto on sähköllä toimiva yhteiskäyttöauto, joka vähentää päästöjä ja pysäköintitilan tarvetta.

Joukkoliikenne on arjen moottori

Joukkoliikenteen pitää olla helppo ja houkutteleva valinta. Se tarkoittaa nopeutta, luotettavuutta ja saavutettavuutta – mutta myös järkevää ja käyttäjälähtöistä hinnoittelua.

Lippujen hintojen pitäisi kannustaa käyttöön, ei karkottaa siitä. Nykyinen kertalipun hinta on niin korkea, ettei se houkuttele käyttämään julkista liikennettä lyhyillä matkoilla. Jatkuva tilaus taas ei ole kaikille – kuten minunlaiselle etätyöntekijälle, joka käy silloin tällöin toimistolla – taloudellisesti järkevä vaihtoehto.

Kannatan hinnoittelumalleja, jotka ovat yksinkertaisia, reiluja ja perustuvat käytön määrään. Joukkoliikenteen käyttäminen pitäisi olla kotiin päin – mitä enemmän käytät, sitä enemmän hyödyt.

Vaikka Länsimetro on helpottanut monien espoolaisten arkea, se on myös heikentänyt joidenkin liikkumista bussilinjojen karsintojen vuoksi. Tämä ongelma on ratkaistava lisäämällä liityntäbusseja, kaupunkipyöriä ja joustavia liikkumisratkaisuja, jotta matkustusaika ja vaiva pysyvät espoolaisille kohtuullisina.

Pyöräily ja kävely – arjen liikkumista parhaimmillaan

Pyöräily ja kävely edistävät ekologista ja terveellistä liikkumista. Ne tekevät kaupungista paitsi toimivamman, myös viihtyisämmän.

Espoolla on kaikki edellytykset olla Kööpenhaminan ja Amsterdamin kaltainen pyöräilykaupunki, jossa pyöräily koetaan arkiseksi, sujuvaksi ja houkuttelevaksi. Tämä vaatii panostamista hyvin hoidettuihin pyöräteihin ympäri vuoden, selkeään ja laajaan pyöräilyverkkoon, joka yhdistyy muuhun julkiseen liikenteeseen, pyöräparkkien turvallisuuden parantamista – sekä kulttuurin muutosta ihmisten mielissä (pyöräillä voi hyvin muinakin vuodenaikoina kuin kesällä). Lisäksi pyörän tulisi olla mahdollista ottaa mukaan muihin liikennevälineisiin.

Myös hyvin valaistut ja kunnossa pidetyt kävelytiet kannustavat liikkumiseen, ja niitä on ylläpidettävä pyöräteiden ohella.

Sähköpotkulaudat ovat osa kevyen liikenteen kokonaisuutta, mutta niille tarvitaan selkeät pelisäännöt ja rajatut käyttöalueet. Fiksu sääntely tekee kaikesta liikkumisesta turvallisempaa – erityisesti nuorille, lapsille ja lemmikeille.

Fiksumpaa autoilua

Kaikki eivät voi luopua autosta, eikä se ole realististakaan. Itsekin käytän satunnaisesti autoa matkoihin, jonne ei pääse kohtuullisella ajankäytöllä ja vaivalla.

Yksityisautoilu on monella tavalla kestämätön ratkaisu, jos sen määrän annetaan kasvaa rajatta. Se aiheuttaa ruuhkia, melua ja ilmanlaatua heikentäviä päästöjä, ja se vie tilaa, jota tarvittaisiin kipeästi muuhun: kouluihin, päiväkoteihin, puistoihin, asuntoihin ja viheralueisiin. Vuonna 2024 Suomessa tapahtui ennakkotietojen mukaan 2 783 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa menehtyi 176 ja loukkaantui 3 437 ihmistä. Autoilu on siis myös turvallisuuskysymys.

Yksityisautoilua on vähennettävä asteittain – ei kieltämällä, vaan tarjoamalla parempia vaihtoehtoja. Meidän on rakennettava infrastruktuuri, joka tekee kestävistä kulkutavoista helppoja ja houkuttelevia. Tarvitsemme toimivaa joukkoliikennettä, laajaa pyörätieverkostoa, kävely-ystävällisiä reittejä ja mahdollisuuksia yhteiskäyttöautoiluun.

Autoiluakin voidaan kehittää kestävämmäksi: sähköautot vähentävät päästöjä ja melua, ja yhteiskäyttöautoilun lisääminen vähentää tarvetta omistaa oma auto. Kuntien velvollisuutta rakentaa latauspisteitä ei pidä poistaa – se on osa julkista perusinfrastruktuuria, aivan kuten tiet tai bussipysäkit. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voimme rakentaa kattavan ja kustannustehokkaan latausverkoston.

Järkevä ja vastuullinen autoilu kuuluu tulevaisuuden Espooseen osana kokonaisuutta, mutta Espoon on edistettävä liikkumisen infrastruktuuria kestävämpään ja taloudellisesti fiksumpaan suuntaan.